Turku täyttyy kesäkuun lopulla kasvibiologeista, jotka ovat kiinnostuneita eräästä hyvin tavanomaisesta kasvista.

Yleisöluento kongressista

Kongressin yhteydessä järjestetään yleisöluento, joka avaa yleisölle kongressin sisältöä. Helsingin yliopiston professori Jaakko Kangasjärven luennon aihe on ”Miksi pieni lituruoho (Arabidopsis) on niin tärkeä kasvitutkimukselle?”

Luento on maksuton, eikä se vaadi ennakkoilmoittautumista.

  • Aika: keskiviikko 27.6. klo 17–18
  • Paikka: Radisson Blu Marina Palace, 2. kerros, kokoustila Lähde

Jos et satu olemaan kasvibiologi, niin et ehkä tiedä mikä Arabidopsis thaliana on. Kyseessä on lituruohona tunnettu pieni rikkakasvi, joka kasvaa yleensä tienpientareilla ja jolla ei ole mitään maataloudellista merkitystä. Siitä huolimatta 600 tiedemiestä ja tutkijaa kokoontuvat sen vuoksi Turkuun 25.–29.6.2018.

Mikä tekee tästä vähäpätöisestä kasvista näin mielenkiintoisen? Kongressin järjestäjä, tohtori Michael Wrzaczek Helsingin yliopiston Viikin kasvitieteen keskuksesta selittää:

- Kyseessä on pieni kasvi, josta itsestään ei ole käytännön hyötyä, mutta joka toimii erinomaisena mallina kasvibiologisessa tutkimuksessa. Sillä on erittäin nopea kasvusykli: kasvu siemenestä täysikokoiseksi kasviksi kestää noin 7–8 viikkoa. Se on kätevä työväline hyvinkin monimutkaisten kysymysten käsittelyyn. Viljelykasvien kanssa samat tutkimusmenetelmät voivat kestää vuosia, mutta lituruohon avulla voimme työskennellä paljon nopeammin ja kehittää lähestymistapoja ja ideoita, joita voi soveltaa vehnään, ohraan, tomaattiin ja mihin tahansa muuhun kasviin. Kaikki lituruohosta saadut tutkimustulokset ovat suoraan hyödynnettävissä mihin tahansa muuhun kasviin, jota haluamme käyttää.

Tohtori Michael Wrzaczek, Helsingin yliopisto

Tämän vuoden kansainvälinen ICAR-konferenssi (International Conference on Arabidopsis Research) järjestetään Logomossa, joka on Turun uusin kongressi- ja tapahtumakeskus. Logomo on muokattu VR:n entisen konepajan tiloihin. Vuosittainen ICAR-kongressi järjestetään vuorotellen Amerikoissa, Aasiassa ja Euroopassa. Kaksi edellistä tapahtumaa järjestettiin Etelä-Koreassa ja St. Louisissa, Yhdysvaltojen Missourissa.

- Tapahtumaa ei ole koskaan aiemmin järjestetty Pohjois-Euroopassa, Wrzaczek sanoo.

- Meille tarjottiin mahdollisuutta tänä vuonna, ja koska suurin osa tämän alan kasvitutkimuksesta Suomessa käyttää Arabidopsista, pidimme kongressin tuomista Turkuun erinomaisena ajatuksena.

Turussa pieni on kaunista

Miksi Turku valittiin?

- Halusimme järjestää tapahtuman pienessä kaupungissa. Isoissa kaupungeissa järjestetyissä kongresseissa ihmiset katoavat omille teilleen päivän päätteeksi. Turun kaltaisessa kaupungissa on helpompi tavata ravintolassa pitkän päivän jälkeen ja jatkaa keskustelua kollegoiden kanssa. Pienet kaupungit ovat avoimempia ja interaktiivisempia.

- Logomossa on 1900-luvun alun teollista tunnelmaa yhdistettynä uusimpaan teknologiaan, joka mahdollistaa sujuvasti luentojen järjestämisen, sessioihin jakautumisen ja muun kongressin käytännön organisoinnin, Wrzaczek sanoo.

Wrzaczek kehuu Turun yleistä joustavuutta ja erityisesti Logomoa.

- Valinta oli päivänselvä. Autoin entistä tutkijatohtorikoulutukseni ohjaajaa, nykyistä yhteistyökumppania, professori Jaakko Kangasjärveä, kun hän järjesti toisen kongressin aiemmin Tampereella, joten olen saanut jo jonkin verran kokemusta asiassa.

Professori Kangasjärvi jakaa ICAR2018-konferenssin puheenjohtajuuden Wrzaczekin kanssa.

Michael Wrzaczek on kotoisin Itävallasta, mutta hän on silti Suomen edustaja Arabidopsis-tutkimuksen kansainvälisessä ohjausryhmässä.

- Olen myös hallituksen jäsen monikansallisessa Arabidopsis-ohjausryhmässä, jossa kauteni kestää kolme vuotta. Olen siis vastuussa Suomen lituruohotutkimuksen yhteenvedoista globaalin tason raportoinneissa, joita jaamme rahoittajille ympäri maailmaa.

Mahdollisuus yhdentymiseen

Wrzaczekin mukaan yksi ICAR-kongressiin liittyvä suomalainen vahvuus on ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda yhteen Suomen mittava Arabidopsis-tutkimuksen asiantuntijuus ja esitellä se kongressissa samalla yhdistäen tutkimusaloja, jotka ovat perinteisesti melko erillisiä.

- Jokaisella paikalla on oma viehätyksensä ja luonteensa, ja olemme kuluneen kymmenen vuoden aikana järjestetyissä tapaamisissa yrittäneet antaa ihmisille aikaa arvostaa kongressikaupunkien yksilöllisiä luonteita. Osallistujia tulee Etelämannerta lukuun ottamatta jokaisesta maanosasta. Aasiasta ja Yhdysvalloista tulevat ihmiset arvostavat pieniä, historiallisesti tärkeitä kaupunkeja, ja vaikka pidän Helsingistä paljon, Turulla on enemmän historiaa. Se on pieni kaupunki, jonka voi kävellen kiertää päivässä.

Tavallista useampi kongressin osallistuja on tänä vuonna ilmoittautunut retkille, joihin kuuluu esimerkiksi risteily Turun kauniissa saaristossa, ja jotkut ovat päättäneet osallistua Ruisrockiin, joka alkaa kongressin viimeisenä päivänä.

Ei siis stressin aihetta?

- On kyllä! Mutta tukenani on erinomainen ja kokenut tiimi sekä Helsingin ja Turun yliopistoista vapaaehtoisia, jotka auttavat mielellään aina tarvittaessa. Turun kaupungin kongressipalvelut ovat olleet erittäin avuliaita ja joustavia auttaessaan meitä kaikessa, mitä olemme tarvinneet. Tämän kokoiset kongressit järjestetään yleensä niin, että kaikki voivat olla samassa luentosalissa samanaikaisesti, mutta meillä on nyt käynnissä useampia muita tapaamisia ja esitelmiä. Logomo on tehnyt asioista helppoa tämän suhteen. Se on erinomaisesti suunniteltu.

Lisätietoja kongressista: icar2018.arabidopsisresearch.org

Michael Wrzaczekin kuva ja teksti: Tim Bird

Asiasanat: