Turun yliopistossa järjestetään Suomen ensimmäinen kansainvälinen ihmistieteellinen eläintutkimuksen konferenssi 7.-9. elokuuta. Mukaan odotetaan 260 delegaattia eri maista. Maksuton yleisöluento aiheesta järjestetään maanantaina 6.8.

Yleisöluento kongressista

Kongressin yhteydessä järjestetään yleisöluento, joka avaa yleisölle kongressin sisältöä.

Helena Telkänranta tutkii eläinten käyttäytymistä ja kokemusmaailmaa Helsingin yliopistossa sekä Bristolin yliopistossa Iso-Britanniassa. Hän on myös palkittu tietokirjailija, joka tunnetaan mm. kirjoistaan "Millaista on olla eläin?" ja "Eläin ja ihminen - mikä meitä yhdistää?

Luento on maksuton, eikä se vaadi ennakkoilmoittautumista.

  •  Aika: maanantai 6.8. klo 16.30-18.00
  •  Paikka: Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2

Tiedote yleisöluennosta

Konferenssi ottaa rohkean otteen aiheeseen miten eläinten ja ihmisten suhteet kietoutuvat yhteen. Tälle kiehtovalle ja ristiriitaisellekin maaperälle astutaan niin humanistien, yhteiskuntatieteilijöiden, taiteilijoiden kuin filosofien näkökulmasta.

– Humanistit, yhteiskuntatieteilijät ja taiteilijatkin ovat kiinnostuneita ihmisten ja muiden eläinten välisistä suhteista, yksi tapahtuman järjestäjistä, kulttuurihistorian väitöskirjatutkija, Heta Lähdesmäki avaa aihetta. Hänen kanssaan konferenssin aktiivijärjestäjinä ovat mukana muun muassa kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Otto Latva, sekä kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Jouni Teittinen.

Latva kuvailee, miten ihmisten ja eläinten suhdetta ajatellaan yhteenkietoutumana, jota sekä ihmiset että eläimet rakentavat yhdessä ja missä otetaan eläimen näkökulma huomioon.

–  Mukana on myös filosofeja, Teittinen jatkaa. Samoin eläinten luonnontieteellinen tutkimus saa konferenssissa äänen. Yhtenä keynote-puhujana on tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta, joka toimii tutkijana Bristolin yliopistossa. Hän on kirjoittanut esimerkiksi tietokirjan ”Millaista on olla eläin?” Telkänranta on lisäksi tutkinut eläinten käyttäytymistä ja kognitiota Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Muina pääpuhujina ovat ympäristömaantieteen apulaisprofessori Jamie Lorimer (University of Oxford, UK) sekä ihmisten eläinsuhteita laajasti tutkinut professori Erica Fudge (University of Strathclyde, Glasgow, UK).

Suuri harppaus kansainväliselle maaperälle

Konferenssin taustavoimana on Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES). Lähdesmäki, Latva ja Teittinen toimivat aktiivisesti sen hallituksessa. Jo kymmenen vuotta sitten seurassa syntyi haave kansainvälisen konferenssin järjestämisestä vuosittaisten Eläintutkimuspäivien lisäksi. Konferenssin järjestämistä tuki myös Suomen soveltavan etologian seura, joka testamenttasi toimintansa päättyessä rahaa YKES:ille. Perinnön saatteena oli toive, että järjestettäisiin iso konferenssi, johon myös luonnontieteilijät olisivat tervetulleita

(Un)Common Worlds -konferenssia tukevat myös Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Lisäksi Turun kaupunki ja Visit Turun Kongressikeskus ovat vahvasti mukana yhteistyössä.

– Me olemme saaneet todella paljon tukea, mikä toisaalta osoittaa sen, että konferenssilla on kysyntää, Lähdesmäki sanoo.

Turun kaupungin Kongressiyksikkö on tarjonnut tuoreille konferenssijärjestäjille tukea erityisesti käytännön asioissa. Maksuttomina palveluina on saatu apua ja ohjeistusta esimerkiksi ravintola- ja muiden palvelujen valintaan sekä markkinointiin, aina mainoskirjanmerkkien painattamista myöten.

– Kongressiyksiköstä on kyllä ollut ihan merkittävä apu.

Kongressiyksikkö ja sen tarjoama taustatuki oli myös merkittävässä roolissa, kun päätettiin siitä, missä kaupungissa konferenssi järjestetään. Turkua puolsi lisäksi se, että siellä toimii aktiivisia YKES:in hallituksen jäseniä ja lisäksi hyvä yhteistyö Turun yliopiston kanssa.

Järjestelytoimikunnalle tärkeä avainhenkilö on ollut myös palkattu konferenssisihteeri Tiina Salmia. Vasta järjestelyiden myötä on käynyt ilmi, kuinka valtava tapahtuma kongressi tulee olemaan.

– Yllättävän paljon tarvitaan kaikkea, että saadaan aikaan iso konferenssi, Latva sanoo.

Todella kova kiinnostus Turkuun

Kiinnostus tutkijoiden ja konferenssidelegaattien suunnalta on ollut valtavaa. Esitelmäehdotuksia on tullut todella hienosti:

– Meille on lähetetty abstrakteja parisen sataa, mikä on merkittävä määrä. Noin puolet näistä on tullut ulkomailta, Latva kertoo.

Kolmipäiväinen tapahtuma rinnakkaissessioineen järjestetään Turun yliopiston kampuksella Publicum- ja Educarium–rakennuksissa. Tapahtuman aloittaa jo päivää aiemmin Get-together –tapahtuma.

Vastaavia ihmistieteellisen eläintutkimuksen kongresseja järjestetään maailmalla jonkin verran, mutta ei jatkuvasti. Suurin niistä on Minding Animals International Conference, joka järjestetään joka kolmas vuosi.

– Olin mukana Meksikon Minding Animals –kongressissa, joka kokoaa yhteen todella paljon tutkijoita, taiteilijoita ja aktivisteja, joita meillekin tavoitellaan. Mainostimme siellä Turun konferenssia ja ihmiset ottivat tämän todella kiinnostuneesti vastaan, Heta Lähdesmäki kertoo.

Useat ovat myös toteuttaneet Meksikossa Lähdesmäelle antamansa lupauksen abstraktin lähettämisestä.

– Siellä on varmaan moni googlannut, että missä on Turku, Otto Latva nauraa. – On mukavaa, että ihmiset ovat halunneet tulla Turkuun. Tällä tutkimusalalla valinnanvaraa konferenssien suhteen ei ole niin paljon, joten tapahtuma kerää ihmisiä globaalisti.

Latva kertoo, että tavoite on myös saada konferenssi poikimaan julkaisuja esitysten pohjalta. Alan tutkimus on ollut nousussa vuosituhannen vaihteesta alkaen.

– Esimerkiksi taiteentutkimuksessa eläimiä tutkittiin ennen lähinnä symboleina tai vertauskuvina ja keskityttiin siihen, mitä eläinesitykset kertovat kulttuurista tai ihmisistä. Nyt ollaan kiinnostuneita myös siitä, millaisia aktiivisia rooleja eläimet ottavat. On huomattu, että eläimetkin ovat toimijoita, Jouni Teittinen kuvailee.

Tutkimukselliset käänteet liittyvät myös eläineettisiin kysymyksiin, jotka ovat nousseet entistä näkyvämpään asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa YKES:in rooli on ollut koota yhteen tutkijoita eri yliopistoista ja tutkimusaloilta.  

Turku tutuksi delegaateille

Konferenssidelegaatit pääsevät tutustumaan kaupunkiin historioitsija-arkkitehti Panu Savolaisen järjestämällä kävelyllä, jossa käydään läpi historiallista Turkua. Konferenssin nettisivuille on koottu nähtävää. Delegaateille ehdotetaan esimerkiksi vierailua Somerolla Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, jossa entisiä tuotantoeläimiä on viettämässä eläkepäiviään. Tutustumiskohteeksi ehdotetaan myös Kurjenrahkan kansallispuistoa.

Konferenssidelegaatit jalkautuvat Turkuun, jolloin erityisesti sen vegaaniset kahvilat ja kasvisravintolat saavat pistää parastaan. Myös Panimoravintola Koulussa tullaan delegaateille tarjoilemaan vegaaninen buffet.

– Turun kaupungin vastaanotto on myös hieno ele, Lähdesmäki kiittää.

Tuotantoeläimistä mytologian symboliikkaan

Konferenssi on teemaltaan salliva, jotta mahdollisimman moni ihmistieteellisen eläintutkimuksen lähestymistapa sopii mukaan. (Un)Common Worlds painottaa yhteisyyttä ihmisten ja eläinten välillä. Toisaalta löytyy ratkaisevia eroja olemisen muotojen välillä, vierauden muotoja ja haasteita siinä, miten tätä erilaisuutta voi tutkia ja tulkita.

Konferenssissa keskustellaan niin tuotantoeläimistä kuin symboliikasta. Eläintutkimuksen kenttään kuuluu myös poliittisempi niin kutsuttu kriittinen eläintutkimus, jossa kyseenalaistetaan eläinten hyväksikäyttö. Kuriositeettina laajasta ohjelmasta voi mainita esimerkiksi kissaryhmän, jossa tutkitaan kissojen ja ihmisten välistä suhdetta. Mukana on myös eläin ja kuolema –teema.

– Ei käsitellä vain sitä, mikä liittyy todellisiin ihmisten ja eläinten välisiin materiaalisiin suhteisiin, vaan myös eläinrepresentaatioita. Vaikka sitä, miten eläimet esiintyvät eri uskonnollisissa mytologioissa, kuten intialaisessa eläinkuvastossa, Teittinen sanoo.

Tarjolla on myös yleisöluento turkulaisille, jotka voivat näin päästä tapahtuman imuun. Konferenssin kolme keynote-luentoa ovat niin ikään kaikille avoimia.

– Turku on herättänyt monissa delegaateissa eksotiikan nälkää, Suomi kiinnostaa. Onkin usein vaikea hahmottaa paikallisin silmin, miten kiinnostavassa paikassa eletään, Otto Latva kiteyttää.

Teksti: Sini Silvàn
Kuva: Mika Okko

Kongressin sivut
Turun yliopiston tiedote