Turun kaupunki voi tarjota kansainvälisille kongresseille kansainvälisen tyylin mukaisen Welcome Reception –tilaisuuden. Juhlaa tulee anoa hyvissä ajoin ennakkoon ja tilaisuuksia järjestetään pääasiassa Turun kaupungintalolla, kaupungin ydinkeskustassa ja Aurajoen rannalla.

Kaupungintalolla järjestettävien buffet-tyylisten illallisten suurin henkilömäärä on 200 osallistujaa ja tilaisuudet avaa aina Turun kaupungin edustaja, joka toivottaa vieraat tervetulleiksi Turkuun. Turun kaupungintalolla toimii Chaîne des Rôtisseurs –tasoinen edustuskeittiö ja rakennus on entinen Turun Seurahuone, jolla on mielenkiintoinen tsaarinaikainen historia.

Turun kaupungintalon historiaa:

Kansainvälinen Turun Seurahuone

Uutta Suomen suuriruhtinaskuntaa rakennettiin 1810-luvun Turussa seurapiirien kautta. Osallisina olivat niin turkulaiset säätyläiset kuin kaupungissa asuvat venäläiset, jotka yhdessä rakensivat seuraelämälle tarvittavia puitteita. Turku oli jo 1800-luvun alussa monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki, jonka asukkailla oli vahvat henkiset siteet muualle Eurooppaan. Tämä yhteys näkyi niin Turun kaduilla kuin Seurahuoneen tanssiaisissakin.

Turkuun oli sijoitettu vuodesta 1809 alkaen uuden suuriruhtinaskunnan keskushallinto ja instituutioita, kuten venäläisen kenraalikuvernöörin johtama siviilihallinto keskusvirastoineen ja venäläinen sotilasjohto sekä hallituskonselji eli senaatti. Lisäksi kaupungissa sijaitsivat jo ennestään yliopisto, tuomiokapituli ja hovioikeus. Instituutioiden kasvavaa virkamieskuntaa varten Turkuun muutti muualta Suomesta aatelistoa ja muuta säätyläistöä sekä erityisesti venäläisiä upseereja perheineen.

Seurapiirien elämälle Turun Seurahuoneen perustaminen oli iso muutos, sillä ohjelmatarjonta laajeni ja vakiintui. Kun avajaiset ja rakennuksen vihkijäiset pidettiin marraskuussa 1812, teemana olivat naamiaiset. Tapahtumasta ilmoitettiin kaupungin ainoassa sanomalehdessä Åbo Allmänna Tidning:issä ja tervetulleita olivat kaikki hyvinpukeutuneet kaupunkilaiset. Kutsu tarkoitti Turun ja sen ympäristökuntien säätyläisiä, joita saapui naamiaisiin runsaslukuinen määrä –yli 500 maksanutta osallistujaa.

Naamiaisia järjestettiin avajaisten jälkeenkin, yleensä pari kertaa keväällä ja syksyllä, mutta Turun Seurahuoneen juhlasalin pääasiallinen käyttö muodostui sunnuntaisten assemblé-tanssiaisten ympärille. Assembléita järjestettiin talvi- ja syksykaudella yhteensä 18 sunnuntaina, yleensä kahden viikon välein, ja niiden tarkoitus oli tarjota seurapiireille mahdollisuus tanssia, keskustella, pelata seurapelejä ja nauttia virvokkeita. Assemblét olivat kansainvälinen seurapiiri-ilmiö, joka oli rantautunut Turkuun 1770-luvulla.

Turun Seurahuoneen kivirakennuksen yhteydessä toimi myös Suomen ensimmäinen hotelli. Seurahuoneen hotelli ei tietenkään ollut ensimmäinen majoitusta tarjonnut toimija, vaan erilaisia majataloja ja tiloja oli ollut jo aikaisemmin. Myös kansainvälisiä vieraita oli majoittunut Turussa koko kaupungin historian ajan.

Lähde: Topi Artukka, Kansainvälinen Turun Seurahuone, Turun kaupunki, Kaupunkitutkimusohjelma, Tutkimuskatsauksia 3/2018