Maarit Leskelä-Kärki ja Kimi Kärki ovat innokkaita ja inspiroivia tapahtumien järjestäjiä, jotka mieluummin luovat uutta kuin kangistuvat tuttuihin kaavoihin. Heidän toteuttamissaan kongresseissa ja tapahtumissa tiede ja taide kietoutuvat luontevasti yhteen.

Lisätietoja

  • SELMA (Centre for the Study of Storytelling, Experientality and Memory)
  • IABA 2020 (International Association for Biography and Autobiography)  
  • Aino Kallas Seura
  • Aboagora
  • IIPC (International Institute for Popular Culture)
  • EPCA (European Popular Culture Association)
  • IASPM (The International Association for the Study of Popular Music)

Tunnelma oli yhtä aikaa lumoava ja puistattava. Turun Sibelius-museon saliin syntyi hetkeksi illuusio joukkopsykoosin vallasta, kun dosentti ja populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki sai yleisön messuamaan yhteen ääneen hokemaa truth isn’t truth. Kärki halusi luoda aidolta tuntuvan propagandatilaisuuden puhuessaan dystopiasta ja totuuden taakasta elokuun Aboagora-symposiumissa.

– Toki etukäteen mietitytti, miten yleisö suhtautuu ideaan kuvitteellisesta diktatuurista ja univormuihin pukeutuneista vartijoista, hän myöntää.

Kimi Kärki ja hänen puolisonsa Maarit Leskelä-Kärki ovat tottuneet ottamaan riskejä. He ovat rohkeita tapahtumien ja kongressien järjestäjiä, jotka uskaltavat kokeilla uusia ideoita ravistellakseen perinteisiä tai kankeita ajatusmalleja.

– Aina, kun alamme suunnitella esitystä tai kongressia, mietimme mitä voisimme tehdä toisella tavalla kuin ennen, Turun yliopistossa kulttuurihistorian yliopistolehtorina työskentelevä dosentti Leskelä-Kärki kertoo.

Yleensä palaute on myönteistä, mutta silloin tällöin yleisö jää hämmästelemään, mitä nyt tapahtui.

– Se on myös mahtava tilanne! Aina, kun ajattelua herätellään, ollaan uuden äärellä, Kärki muistuttaa.

Edelläkävijöiden innostamia

Pariskunta löysi yhteisen sävelen molempien opiskellessa kulttuurihistoriaa Turun yliopistossa. Myös kipinä erilaisiin ja erikokoisiin tapahtumiin syttyi jo opiskeluaikoina, sillä oppiaineen dynaaminen ilmapiiri rohkaisi luovaan vuoropuheluun. Tärkeitä esikuvia ovat olleet professorit Kari Immonen ja Hannu Salmi.

– Kulttuurihistorian oppiaine oli edelläkävijä erityisesti yhdistäessään tapahtumissa tiedettä ja taidetta. Kasvoimme yhteisössä, jossa se oli todella luontevaa, Leskelä-Kärki kertoo.

Maarit ja Kimi ovat järjestäneet jo kymmeniä tapahtumia yhdessä ja erikseen. Joskus luento, tapahtuma tai kongressi liittyy läheisesti työtehtäviin, mutta he räätälöivät tilaisuuksia myös järjestörooleissaan.

Kimille tärkeitä verkostoja ovat esimerkiksi International Institute for Popular Culture (IIPC) ja International Association for the Study of Popular Music (IASPM), jonka Turussa 2001 järjestetty maailmankongressi oli opettavainen kokemus – innostava alkusysäys isojen tapahtumien järjestämiseen.

– Kongressia muistellaan edelleen maagisena, tutkija hymyilee.

Maarit korostaa, että halu tuoda tutkimusta ja näkemyksiä yleisöjen ulottuville kumpuaa vahvasti myös sisältä päin. Hän on järjestänyt paljon tapahtumia perustamassaan Aino Kallas Seurassa ja tuonut niistä ideoita myös yliopistomaailmaan.

Muutama vuosi sitten Maarit perusti kollegansa professori Hanna Meretojan kanssa tutkimuskeskus SELMA:n (Centre for the Study of Storytelling, Experientality and Memory), joka on erikoistunut kerronnallisuuteen, kulttuuriseen muistiin ja kokemuksellisuuteen.

– Myös SELMA on alusta lähtien järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia. Kesäkuulle 2020 saimme järjestettäväksi IABA-kongressin. Se on iso juttu, hän kertoo.

International Association for Biography and Autobiography (IABA) kokoaa monitieteisen tutkijayhteisön maailmankongressiin joka toinen vuosi. Viimeksi tapahtuma järjestettiin Brasiliassa.

– Olen osallistunut usein IABA:n kongresseihin. Yhtäkkiä havahduin, että myös Turku voisi olla luonteva paikka ja SELMA hyvä taustaorganisaatio tapahtuman järjestämiseen.

Kongressin odotetaan tuovan kolmisen sataa kansainvälistä vierasta Turkuun. Järjestelyissä tukevat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun kaupunki.

– Haluaisin, että kongressin aikana ovia avataan myös kaupunkilaisiin päin. Tieteen popularisointi on tärkeä osa SELMA:n ja sen kanssa yhteistyötä tekevien tutkimuskeskusten filosofiaa, Leskelä-Kärki selvittää.

Maarit Leskelä-Kärki ja Kimi Kärki

Yleisö ja esiintyjät luovat tunnelman

Kimi Kärki painottaa, että tapahtumissa tunnelman ja energian luovat yleisö ja esiintyjät yhdessä. Elokuun Aboagorassa riskinotto kannatti, sillä ihmiset heittäytyivät rohkeasti mukaan kuvitteelliseen diktatuuriin.

– Sellaiset hetket ovat tosi palkitsevia. Idea onnistui, ja saimme aikaan mielenkiintoisen keskustelun totuuden jälkeisestä ajasta, populismin noususta ja totalitaarisen propagandakoneiston keinoista.

Maarit Leskelä-Kärki kertoo seuranneensa yhtä haltioituneena Aboagoran avausesitystä, jossa Claes Andersson ja Julia Korkman yhdistivät vaikuttavasti psykologiaa ja jazzia.

– Tunnelma oli todella intensiivinen. Varmaan puolet salin ihmisistä itkivät musiikkia ja syvällisiä tarinoita kuunnellessaan.

Vuodesta 2011 järjestetty Aboagora on kolmipäiväinen symposium, jossa taide ja tiede kohtaavat ainutlaatuisen kiehtovasti. Tapahtumaa järjestää monitieteinen ohjausryhmä Turun yliopistosta, Donner-instituutista ja Åbo Akademista. Kimi ja Maarit ovat yhä vahvemmin mukana tapahtuman järjestelyissä seuraavan viiden vuoden ajan.

– Upeaa, että Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Åbo Akademin säätiö ovat sitoutuneet viisivuotissuunnitelmaamme, jonka teemana on viisi rengasta eli maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys.

Viisi rengasta perustuu itämaiseen elementtiajatteluun ja 1600-luvulla eläneen japanilaisen samurain Miyamoto Musashin miekkailukoulumanuaaliin, joka sittemmin laajentui johtamistaidon oppaaksi.

– Teemoihin pystyy hienosti yhdistämään luonnontieteitä, filosofiaa, humanistisia tieteitä ja taidetta. Ensi vuoden ohjelma on jo suunnitteilla, Leskelä-Kärki kertoo.

Tilaa vapaalle keskustelulle

Tieteen ja taiteen yhdistäminen on vaativaa ja uhkarohkeaa mutta hyvin antoisaa. Luontevinta se on silloin, kun tutkimuskohde ja taiteellinen esitys kytkeytyvät luonnostaan toisiinsa. Taide voi olla vaikkapa teatteria, performansseja tai musiikkia.

– Elämyksellisyys auttaa levittämään ajattelun rajoja, Kärki tietää.

Kärki yhdistää tieteeseen erityisen luontevasti musiikkia, sillä hän säveltää, tuottaa kappaleita ja tekee tekstejä musiikin eri genreissä hevimetallista folk-musiikkiin. Kärki kiertää konsertoimassa useiden bändiensä kanssa.

– Lord Vicar, Lux Ohr ja Kauko Röyhkän Uhrijuhla, Kärki luettelee.

– Bändeistä tunnetuin on varmaan Reverend Bizarre, mutta se on jo lopettanut.

Esittävää taidetta kytketään usein myös kongressien iltaohjelmaan, jonka halutaan olevan osallistujille yhtä antoisa kuin virallinen osuus.

– Iltajuhlissa rentous on tärkeää, jotta jää aikaa vapaalle keskustelulle. Illanvietoissa luodaan verkostoja ja sovitaan kirjaprojekteista.

Kohtaamiset ihmisten kanssa ja luovuus eri muodoissaan ovat kongressien parasta antia.

– Vaikka järjestelyt tuntuvat välillä raskailta ja stressaavilta, tapahtumista saa myös paljon voimaa, Kärki vakuuttaa.

– Kongressit ovat todella inspiroivia ja palkitsevia. Ne antavat aivan uudenlaista intoa tutkimustyöhön, Leskelä-Kärki säestää.

Kahden lapsen vanhempina he joutuvat aikatauluttamaan arkeaan ahkerasti ja välillä on karsittava tarjolla olevista tapahtumista ja konferensseista maailmalla. Kongressien järjestelyissä vuosien kokemus auttaa kummasti.

– Nykyään sitä pystyy jo olemaan hermoilematta turhista asioista. Kun tapahtuma on hyvin suunniteltu, voi keskittyä sisältöpuoleen ja käydä hyviä keskusteluja, Kärki toteaa.

Verkostot ja taidot kehittyvät

Maarit ja Kimi ovat kongressikonkareita, jotka mielellään rohkaisevat opiskelijoita osallistumaan tapahtumiin ja tilaisuuden tullen järjestelyihin. Luova suunnittelu ja organisointi kehittävät taitoja, joista on valtavasti etua työelämässä.

– Tapahtumissa verkostot laajenevat ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. On hienoa keskustella tutkimuksesta, kun ihminen, jonka kirjaa on siteerannut, istuu vieressä, Kärki sanoo.

Taitavaksi tapahtumatuottajaksi oppii tarttumalla rohkeasti toimeen ja hyödyntämällä saatavilla olevia palveluja. Leskelä-Kärki kiittelee muiden muassa Turku Convention Bureaun maksutonta tukea, jota tarjotaan kongressien suunnitteluun ja markkinointiin.

– Tekemällä oppii, ja aina voi kysyä neuvoa kokeneilta, hän kannustaa.

– Mutta ei kannata jäädä vanhojen käytäntöjen vangiksi. Kannattaa kokeilla ja hullutella, Kärki lisää pilke silmäkulmassaan.

Teksti: Merja Kallikari

Lisätietoja Turku Convention Bureaun maksuttomista palveluista.