Kansainväliset kongressit ovat arvokas mahdollisuus tehdä Turun kaupunkia tunnetuksi osaavana tiedeyhteisönä ja kiinnostavana matkakohteena. Kaupunki kiittää ja tukee paikallisia kongressijärjestäjiä tarjoamalla vieraille juhlavan vastaanoton.

– Ovet ja sydän ovat avoimena kongressivieraille, runoilee kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen kertoessaan Turun kaupungin vieraanvaraisuudesta kaupungintalon Von Troil -salissa.

Turun kaupunki ottaa kansainväliset kongressikävijät lämpimästi ja avosylin vastaan, sillä korkeakoulujen ja järjestöjen kansainväliset kongressit vauhdittavat alueen matkailua ja elinkeinoelämää. Kaupunki haluaa osoittaa kiitoksensa ja vieraanvaraisuutensa järjestämällä vieraille juhlavan tervetulotilaisuuden.

– Vieraanvaraisuus on kaupungille mielekästä, sillä voimme samalla markkinoida Turkua vetovoimaisena paikkana. Tavoitteena on, että vieraille jää myönteinen tunne ja mielikuva viihtyisästä kaupungista.

Useimmiten Turun kaupunki osoittaa vieraanvaraisuuttaan järjestämällä juhlaillallisen, jota kongressien järjestäjät voivat anoa vierailleen.

– Tapahtuman pitää olla kansainvälinen tai kotimaassa hyvin merkittävä. Ihan kaikkien yhdistysten vieraita emme kykene ottamaan vastaan, Akkanen selvittää.

– Lähtökohtaisesti vastaanotto on aina täällä kaupungintalolla, mutta jos tilat ovat samaan aikaan varattu muuhun käyttöön tai kongressivieraille halutaan järjestää illallinen muualla, kaupunki tarjoaa tervehdyksenä tervetuliaismaljan.

Idyllinen Turku ihastuttaa

Turun kaupungin edustajat isännöivät ja emännöivät vuosittain viitisenkymmentä kongressivieraiden vastaanottoa. Yleensä illan emäntä tai isäntä valitaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistosta.

– Jos mahdollista, kaupungin edustaja on toimialalta, joka mukailee tapahtuman aihepiiriä ja teemaa. Itse olin kahdeksan vuotta siinä asemassa, että pääsin emännöimään vastaanottoja, hymyilee Vihreiden kaupunginvaltuutettu Katri Sarlund.

Biologian opettajana Sarlund emännöi kaupungin vastaanottoja erityisesti lääketieteen ja luonnontieteiden kongressivieraille.

– Perehdyin aina kongressin ohjelmaan ja suunnittelin tervetulopuheeni sen mukaan. Kerroin lyhyesti, minkälainen kaupunki Turku on. Siinä kohtaa, kun sanoin ”city of Turku”, huomasin vinon hymyn kuulijoiden huulilla, Sarlund naurahtaa.

– Selitin, että Suomen mittakaavassa Turku on suuri kaupunki, vaikka muualta tuleville Turku voi tuntua pieneltä kylältä.

Sarlundin kysyessä kongressien aikaisempia isäntiä hän sai usein vastaukseksi suurkaupunkeja, kuten Lontoo tai Singapore.

– Turku ja paikalliset kongressijärjestäjät kilpailevat isossa sarjassa, mutta vieraat ovat aina olleet tyytyväisiä ja ihastuneita. On tullut sellainen olo, että he tulevat tänne toistekin. Sitähän vieraanvaraisuus on – muistijäljen jättämistä.

Buffet-pöydässä paikallista lähiruokaa

Myös Mika Akkanen on virkamiehenä ollut usein edustamassa ja juontamassa kaupungin vastaanotoilla. Vaikka standardipuheita pyritään välttämään, kongressivieraille kerrotaan aina lyhyesti kaupungintalon rikkaasta historiasta. Pienet ryhmät saattavat saada jopa ohjatun esittelykierroksen.

– Kaupungintalolla on kiinnostava tarina, joka alkaa jo 1800-luvulta. Tämä oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Seurahuone, jonka korkeatasoinen ravintola toimii edelleen samoilla standardeilla. Eli ruoka on todella hyvää, Akkanen sanoo ja osoittaa kiitokset Chaîne des Rôtisseurs -tason edustuskeittiön henkilökunnalle.

Vastaanoton tervetuliaispuheet pidetään Akkasen mukaan tarkoituksella lyhyenä, sillä muuten vieraat alkavat vilkuilla kärsimättöminä komean buffet-pöydän suuntaan. Juhlaillallisen menussa suositaan sesongin herkkuja ja paikallista lähiruokaa.

– Lähiruoka elävöittää tilaisuutta ja antaa jutunjuurta seurusteluun, kun voi kertoa vaikkapa perunoiden ja parsan tulevan lähialueen tuottajilta. Tarjoamme tietoisesti kasvispainotteista ruokaa, sillä haluamme olla osaltamme tukemassa kestävää kehitystä ja eettisiä arvoja.

Turun ruoka- ja juomakulttuurilähettiläs Tanja Raunio on hiljattain suunnitellut alkoholittoman tervetuliaisdrinkin, jonka nimi ”Fortuna” viittaa osuvasti kaupungintalon menneisyyteen.

– Rakennus oli onnekas, sillä se säilyi aikanaan Turun palosta, Akkanen kertoo.

Keskustelut vievät mukanaan

Kaupungintalon vastaanotolle mahtuu enimmillään 200 vierasta, mutta Von Troil -sali on viihtyisä myös pienemmälle joukolle. Kongressivieraille illallinen tarjoaa vapaamuotoisen tilaisuuden verkostoitua ja jutella ala kiinnostavista aiheista. Usein myös kaupungin edustajat tempaistaan mukaan syvällisiin keskusteluihin.

 – Tilaisuudet ovat isännille ja emännille antoisia. Keskusteluissa pääsee kiinni teemoihin ja näkökulmiin, johon ei muuten ole työssään tai elämässään törmännyt, Akkanen kertoo.

Sarlund on samaa mieltä. Tuttujen luonnontieteiden lisäksi hän on ollut mukana hyvin poikkitieteellisten kongressien illalliskeskusteluissa.

– Ehkä erikoisin oli kuolemanjälkeiseen elämään liittyvä kongressi, jonka osallistujat olivat huippuasiantuntijoita lääkäreistä maahistutkijoihin. Kaiken kaikkiaan aiheet ovat olleet superkiinnostavia ja inspiroivia. Huomasin usein ajattelevani, että hyvänen aika, kunpa muutkin turkulaiset pääsisivät kuulemaan näitä ajatuksia, Sarlund toteaa.

Hänen ehdotuksestaan Turussa on alettu järjestää kongressien ohessa yleisöluentoja, joissa aiheita popularisoidaan laajemmalle kuulijakunnalle.

– Toivottavasti yleisöluentojen kokeilu jatkuu, jotta tieteestä kiinnostuneet kaupunkilaiset pääsevät osalliseksi uusista tuulista. Samalla Turun asema tiedekaupunkina vahvistuu, Sarlund toteaa.

Myös Akkanen muistuttaa, että yliopistot eivät saa jäädä erillisiksi saarekkeiksi, vaan niiden on oltava osa paikallista kulttuuria ja elämää. Turun kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyötä hän kehuu tiiviiksi.

– Kaupungin vieraanvaraisuus ja kongressivieraille järjestetyt vastaanotot ovat myös kiitosta tiedeyhteisölle yhteisestä Turun seudun kehitystyöstä, Akkanen sanoo.

Teksti: Merja Kallikari
Kuva: Mika Okko